Arki voi olla tylsaa, vaikka asuisikin paratiisirannalla. Paivat toistuvat pitkalti samanlaisina: heratys klo 10-12 aikaan, 5-10 kilometrin kavelylenkki rannalla, aamiainen, auringonottoa, suihku, paivallinen ja nukkumaan puolen yon tienoilla. Kun maanantai ei koskaan saavu, ei ole viikonloppujakaan. Tiistai voisi olla sunnuntai, maanantai voisi olla perjantai, lauantai voisi olla maanantai. Viikonpaivat menettavat merkityksensa.

Toisaalta tylsyydessa ei ole mitaan vikaa. Silloin ehtii tehda asioita: lukea, tayttaa ristikoita, opiskella nepalia ja kadestatulkintaa, suunnitella ja ajatella. Tavallinen paiva muuttuu erinomaiseksi, kun sen sijaan, etta menisi aamiaiselle tuttuun ravintolaan, meneekin uuteen paikkaan ja pelaa siella koko paivan Scrabblea.

Ja jalleen kerran ihmettelen, miten normaaliarjessa ehtii kayda toissa ja opiskella, kun paivat tuntuvat lentavan, vaikkei tekisi yhtaan mitaan.


"Tylsää, tylsää, oli niin tylsää
Enkä tiennyt kuinka myöhemmin kaipaisin
Hitaasti eteenpäin laahustavia päiviä

Lopulta raahaudumme
Takaisin ylös kalliolle
Ja katsomme merta niin kauan kuin jaksamme

Tylsää, tylsää, oli niin tylsää
Enkä tiennyt kuinka myöhemmin kaipaisin
Hitaasti eteenpäin laahustavia päiviä"

Ultra Bra: Tylsää, tylsää