Shanti, shanti

Sanotaan, etta Intiassa voi tehda vain yhden asian paivassa. Omien kokemusteni perusteella tama ei pida paikkaansa. Intiassa voi nimittain yrittaa tehda yhden asian paivassa, mutta noin kolmella kerralla neljasta asian tekeminen jaa puolitiehen.

Esimerkki nro 1: mp3-soittimen lataaminen

1. paiva: Soittimeni akku alkaa nayttaa tyhjalta. Akkua voi ladata vain tietokoneen USB-liitannassa, joten menen illalla nettiin ja yritan muistaa ladata soittimen samalla. Lataaminen tietysti unohtuu.

2. paiva: Menen nettiin vain ladatakseni soittimeni. Omalla koneellani lataus ei onnistu, joten annan soittimen ladattavaksi paikan tyontekijalle. Kun tunnin kuluttua saan soittimeni takaisin, akku ei ole latautunut lainkaan.

3. paiva: Saan Sumanilta lainaan seinalaturin. Tyytyvaisena jatan soittimeni yoksi latautumaan.

4. paiva: Aamulla huomaan, ettei akku ole latautunut. Illalla Suman ottaa soittimen ja lupaa yrittaa saada sen jossakin ladattua.

5. paiva: Suman on saanut soittimen ladattua ja pyytaa saada sen lainaan yon yli kuunnellakseen, olisiko siella sopivaa musiikkia soitettavaksi ravintolassa.

7. paiva: Suman palauttaa soittimen minulle, mutta akkua on jaljella tasan saman verran kuin silloin, kun annoin soittimeni ladattavaksi. Suman lupaa ladata sen uudelleen. Tassa vaiheessa soittimeni on muuttunut mp3:sta mp4:ksi.

8. paiva: Kysyn soitintani takaisin. Sumanilla on mukanaan kuulokkeet ja USB-johto, muttei soitinta.

9. paiva: Soitin on vihdoin takaisin minulla, akku tayteen ladattuna. Mutta vain pari paivaa, ennen kuin sita tarvitaan ravintolan avajaisissa.


Esimerkki nro 2: Meerin lentolipun osto

1. paiva: Meeri kysyy, voisiko ostaa lentolipun luottokortillani, koska hanella ei ole luottokorttia. Sovimme, etta menemme seuraavana paivana nettiin hoitamaan asian.

2. paiva: Ostamme lentolipun. Yhtio ilmoittaa vahvistavansa lipun parin paivan kuluessa.

4. paiva: Lentoyhtiolta tulee viesti, etta he tarvitsevat kopion passistani ja luottokortistani varmistaakseen, ettei kyseessa ole kortin vaarinkayttotapaus. Kopiot pitaa faksata lentoyhtioon.

6. paiva: Sovimme faksitreffit viideksi. Agondan ainoa faksi ei toimi.

7. paiva: Sovimme taas treffit viideksi. Faksi kylla toimii, mutta sen virtajohto on kadonnut.

8. paiva: Virtajohto on edelleen kadoksissa. Paatamme saada asian hoidettua hinnalla milla hyvansa ja otamme riksan 12 kilometrin paahan Chaudiin. Unohdamme, etta on sunnuntai ja Chaudin nettipaikka on suljettu. Jatkamme riksalla Palolemiin, jossa
-ensimmaisessa nettipaikassa on faksi, muttei printteria eika skanneria
-toisessa nettipaikassa on skanneri, mutta tyontekija ei osaa kayttaa sita
-kolmannessa nettipaikassa on printteri ja skanneri, mutta ei sahkoa pariin tuntiin
-neljannesta nettipaikasta meidat yritetaan ohjata takaisin toiseen nettipaikkaan. Menemme kahville, jonka jalkeen palaamme kolmanteen nettipaikkaan.
-saamme vihdoin skannattua ja printattua passini ja luottokorttini tiedot. Viela vahan leikkausta ja liimausta, etta saamme kaiken samalle paperille ja sitten tasta kopio, jonka pystyy faksaamaan.
-palaamme ensimmaiseen paikkaan ja saamme faksin lahetettya. Tama kaikki vie sunnuntaistamme kolme tuntia.

9. paiva: Meeri saa lentolipun sahkopostiinsa.


Lahes yhta pitka prosessi on ollut intialaisen sim-kortin hankkiminen minulle. Jos jossakin, niin Intiassa oppii karsivallisyytta. Espanjalainen mañana-meininki tuntuu pikajuoksulta verrattuna takalaiseen shanti shanti -asenteeseen. Kun kaikki tapahtuu "slowly, slowly", siihen pikkuhiljaa tottuu. Valilla tosin suomalainen santillisyys saattaa puskea esiin ja silloin tehokkaimmaksi keinoksi on osoittautunut itkuraivari. "Madam, madam, please don't cry! We'll work this out!"