Takana yli kuukausi rantaelamaa.
Kuukausi, joka on tuntunut viikolta.
Kuukausi, jonka aikana en ole liikkunut kymmenta kilometria kauemmas Agondalta. Kuukausi, jonka aikana en ole kertaakaan herannyt ennen kymmenta.
Kuukausi, jonka aikana olen tavannut kymmenia uusia ihmisia. Ihmisia, joista olen aluksi pitanyt, mutta jotka ovat pian osoittautuneet sellaisiksi, etten valita viettaa heidan kanssaan enempaa aikaa. Ihmisia, joiden kanssa olen ensimmaisten viikkojen aikana vaihtanut vain muutaman sanan, mutta joista pikkuhiljaa on tullut minulle kuin veljia. Ihmisia, jotka pursuavat energiaa. Hauskoja, ihania ihmisia, joita toivottavasti tulen nakemaan viela joskus, jossain pain maailmaa.
Takana on kuukausi, jonka aikana en rehellisesti sanottuna ole tehnyt yhtikas mitaan.

On aika jatkaa matkaa.