Chennain rahjaisessa ja ylihintaisessa (melkein 8 euroa) hotellissa meditaatiokurssin vaajaamatta lahestyessa paatan, etta tarjoan itselleni viela viimeisen nautinnon ennen kymmenen vuorokauden askeettista elamaa. Edellisten paivien huonojen tai korkeintaan keskinkertaisten ruokien jalkeen himoitsen pizzaa. Kysyn hotellini vastaanotosta lahinta pizzeriaa ja he neuvovat tien. Ensin on kuitenkin kaytava postissa, ostettava heratyskello, hyttysmyrkkya, hoitoainetta jne. Vaikka varaan tahan kaikkeen aikaa useamman tunnin, intialaiseen tapaan kaikki tottakai kestaa vielakin kauemmin. Kun hyppaan junaan puoli kolmen aikaan, en ole ehtinyt syoda edes kunnon aamiaista ja pizzanhimoni vain yltyy. Kun saavun paateasemalle, josta jatkan matkaa riksalla, ostan pari omenaa ja epatoivoisesti kurkottelen koko riksamatkan ikkunasta ulos toivoen, etta matkan varrella sattuisi olemaan pizzeria. Lopulta saavun meditaatiokeskukselle vasyneena ja nalkaisena, tietaen, etta voin vain unelmoida pizzasta tulevat lahes 11 vuorokautta.
Sisaankirjautumisprosessi kestaa ja kestaa. Tunnin odottelun jalkeen meidat passitetaan syomaan. Kello alkaa lahestya kuutta ja viimeistenkin kurssilaisten olisi jo pitanyt paasta huoneisiinsa. Tyontekijat nayttavat silta, kuin selvittelisivat jotain ongelmaa.
Seitsemalta aloitamme kurssin ja mina olen edelleen vailla huonetta. Kahdeksalta ensimmaisen ohjeistuksen jalkeen alkaa 10 vuorokauden hiljaisuus, noble silence - silence of body, speech and mind. Kurssin aikana kaikenlainen kommunikaatio kurssilaisten kesken on siis kielletty. Asumme yhteisissa huoneissa, mutta emme saa kommunikoida minkaanlaisin elein tai ilmein. Hiljaisuuden tarkoituksena on luoda illuusio, etta olisimme yksin ja auttaa myos mielta hiljentymaan meditaatioon.
Me, jotka olemme edelleen ilman huoneita, emme paase viela aloittamaan hiljaisuutta. Kay ilmi, etta kurssi on ylibuukattu. Joudumme jakamaan huoneen -ja vain yhden kylpyhuoneen - seitseman naisen kesken. Nettisivuilla on luvattu kurssilaisille kahden hengen huoneet. Kurssin alku ei nayta lupaavalta. Arsyttavinta on, etta emme voi vaatia rahojamme takaisin tai edes uhata silla. Kaikki Vipassana-keskukset toimivat ainoastaan lahjoitusvaroin eika erillisia kurssimaksuja ole.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment